Ensimmäinen kipinä agilityä kohtaan syttyi jo pienenä tyttönä; olin nähnyt videon agilitystä, josta innostuneena rakentelin itse agilityradan. Koska omaa koiraa ei ollut, pääsi sukulaisten labbis-sekoitus suorittamaan esteitä. Kipinä jäi kytemään ja harrastus sai jälleen tuulta purjeisiin vuonna 2004 ja sillä tiellä ollaan edelleen. Vuosien aikana on ollut hienoa nähdä agilityn vauhdikas kehitys laaja-alaisesti; Harrastajamäärät ovat kasvaneet, harrastuspaikat ja -esteet ovat kehittyneet turvallisemmaksi sekä ohjaustyylit ja ennen kaikkea koiran koulutus on vienyt lajia huimasti eteenpäin sekä lajin urheilullinen status on tunnustettu.
Agilityn kouluttamisen olen aloittanut vuonna 2007 Oulun Koirakerhossa. Vuosien mittaan olen käynyt koulutusohjaajan perus- ja jatkokurssin ja ratamestarikurssin sekä toiminut useamman vuoden ajan koetoimitsijana. Vuoden 2009 aikana kävin agilityvalmentajan kolmostason kurssin AVA3 ja sen myötä sain Suomen Agilityliiton liittokouluttajaoikeudet. Oppia agilityyn olen hakenut niin kotimaisilta kouluttajilta kuin osallistunut eurooppalaisten valmentajien seminaareihin. Toimin edelleen mukana seuratoimijana agilityjaoksessa ja “peruspuurtajana”. Liittokouluttajaoikeuksien myötä olen pitänyt agilityn 1- ja 2-tason valmentajakoulutuskursseja sekä minulla on oikeus vetää ratamestarikursseja. Lajin kehittämisessä olen ollut mukana jo useamman vuoden Suomen Agilityliiton kilpailutoimikunnassa. Vuosien 2021-2022 aikana olen käynyt Urheilukoiran fysiikka ammattilaisille-kurssia sekä jatkanut vuosina 2022-23 jatkokurssilla.
Vuosina 2022-23 olen mukana Suomen agilityliiton Top Team-valmennuskokonaisuudessa niin päävalmentajana kuin lajivalmentajana. Tämän lisäksi minulla on viikkoryhmiä ja seminaareja yhdistyksillä ja sekä järjestän niitä myös oman toiminimeni alla.
Tunnen olevani onnekas, kun olen päässyt harrastamaan ja kilpailemaan agilityä eri rotuisten ja kokoisten koirien kanssa, kiitos siitä ystäville, jotka ovat antaneet minulle mahdollisuuden kokeilla heidän agilitykoiriaan. Olen muun muassa voittanut Pohjois-Pohjanmaan piirinmestaruuden vuonna 2017 kääpiöpinseri Murun kanssa. Kokemukseni mukaan jokaisella rodulla ja säkäluokalla on omat haasteensa mutta myös vahvuudet, kuin myös koirilla ja koirakoilla yksilöinä. Omien koirien menestyksestä enemmän Kisakoirani-sivulla.
Valmentajana haluan haastaa niin ohjaajia kuin koiria onnistumaan. Korostan tehtävien rakentamista pienistä palasista suurempiin kokonaisuuksiin onnistumisten kautta. Mikään ei voita tunnetta siinä hetkessä, kun koira ja ohjaaja oivaltavat opetettavan asian. Oppimisen kannalta pidän tärkeänä koiran ja ohjaajan mielentilaa; aktiivinen ja motivoitunut koira haluaa ja jaksaa yrittää ratkaista sille eteen tulevia tehtäviä, kun puolestaan aktiivinen ohjaaja luo koiralle mahdollisuudet onnistumiseen, ja samalla koira ja ohjaaja tuovat iloa ja motivaatiota toisilleen.
